Olen pätevöitynyt mentaalivalmentajaksi vahvasti ruotsalaisopein. Sovellan samoja menetelmiä, joita muun muassa ruotsalainen hiihdon olympiavoittaja Johan Olsson on hyödyntänyt. Länsinaapuriin katseeni käänsin siksi, että olin utelias ja halusin tietää, miten ruotsalaiset kaivavat loppuminuuteilla henkisen voimansa ja vetävät längistä maaliin.

Sain vastauksen: ”Det gäller friskvård icke sjukvård”. Kyse on terveyden, ei sairauden hoidosta. Voiko osua paremmin asian ytimeen?

Katse on koko ajan eteenpäin, peruutuspeiliin tai takalasiin ei tuijoteta. Toimii. Vapauttavaakin, eräs valmennettava tokaisi.

Tätä nykyä mentaalivalmennuksen tietämys ja käyttö Suomessa on lisääntynyt. Tiedetään, mitä kannattaa ja ei kannata ajatella. Mutta kun ajatuksia on keskimäärin 50 000 päivässä ja jotakuinkin vaivaiset 10 prosenttia tiedostamme, miten pystytään vaikuttamaan tähän tiedostamattomaan ajatusmassaan? Takaraivoissa tykyttäviin uskomuksiin, keskittymistä harhauttaviin ajatuksiin, itsen epäilyihin, tilannekohtaisiin itsetunnon romahtamiseen?

Miten lakata ajattelemasta sellaista, mikä estää onnistumista? Voiko ajatuksia pakottaa pois tiedostamattomasta mielestä? Ei voi. Sama asia kuin yrittäisi pakottaa itseään nukahtamaan.

Mentaalista vahvuutta ei voi kehittää pinnistellen ja pakottamalla. Sen sijaan täytyy tietää menetelmät, jolla vahvuus sulautuu osaksi henkilön tiedostamatonta ajatusmassaa ja minuutta määrittäväksi voimaksi.

Mentaalisen vahvuuden kehittäminen vie aikaa, mutta ei tolkuttomasti. Usein asiakkaani hämmästyvät kuinka nopeasti tulokset alkavat näkyä.