Lasi on aina täynnä

Pöydän ääressä istuu murheen murtama urheilija. Harjoitukset maistuvat puurolta, tekniikka on sekaisin, vireys alhaalla. Nukuttaa, mutta nukkuminen on vaikeaa. Ilo on poissa, kaikki on synkkää. Oma onnistuminen tuntuu kaukaiselta, jopa ihmeeltä.

Ihan sama on lopettaa, urheilija toteaa. Muut harjoittelevat varmasti enemmän.

Ahdistuksen lausuminen ääneen helpottaa. Itkukin puhdistaa. Ensiapuna empaattinen läsnäolo luo tilaa muillekin tunteille. Mutta pidemmälle ajateltuna negatiivisuuden kierre on katkaistava. Kielteisten ajatusten jauhaminen on opittu malli. Henkilön suhtautuminen asiaan kuin asiaan on kielteinen. Koko kognitiivinen järjestelmä on negatiivisuuden huuhtomaa.

Moni ottaa yhteyttä sitten, kun ongelmia. Se sopii. Aina on oikea hetki aloittaa oman mentaalisen vahvuuden rakentaminen. Jos minua epäilyttää, että henkilö on masentunut, ohjaan terveydenhoidon ammattilaisen puoleen. Se on ammattietiikan noudattamista. Mentaalivalmennus ei ole terapiaa.

Kuin uuden kielen oppisi

Törmään usein käsitykseen, että mentaalisten ominaisuuksien kehittäminen on pitkä ja systemaattinen prosessi. Kyllä ja ei. Tiedostamme kyllä puutteemme ja otamme haltuun nopeasti keinot ja kikat, mutta mikä vaatii enemmän aikaa, on uuden ajattelun ja taitojen automatisoituminen selkärankaan. Pinnistely on ensiaskel, mutta suurin osa oppimisesta tapahtuu tiedostamatta. Se vaatii aikaa ja systemaattisuutta.

Loppujen lopuksi mentaalivalmennuksessa pyöritään vähän urheilun, kilpailuun valmistutumisen, kilpailutilanteiden ja -strategioiden ympärillä. Kyse on pitkälti taidoista, jotka pätevät mihinkä elämäntilanteisiin tahansa.

Mentaalisen vahvuuden kehittämistä voi verrata uuden kielen oppimiseen. Oppimisen myötä aivoihin muodostuu uusia hermoratoja. Vanha kielitaito ei suinkaan korvaudu uudella, vaan uudelle kielelle muodostuvat uudet hermoradat. Jos kieltä ei käytä, se ei kehity. On yksilöllistä, kuinka nopeasti henkilö omaksuu uuden kielen ja miten sen käyttäminen automatisoituu. Mitä vahvempi hermorata on, sitä väkevämpi kielitaito on. Jokaista suun aukaisemista ei tarvitse suunnitella. Oleskelu ao. kielialueella nopeuttaa automaatiota, sillä suurin osa oppimisesta tapahtuu tiedostamatta.

Sama pätee mentaalisen vahvuuden kehittämiseen. Se tarkoittaa omien kognitiivisten taitojen kehittämistä: itseään koskevien ajatusten, oppimisen, muistamisen, havaitsemisen, hahmottamisen sekä esimerkiksi oman sisäisen puheen ja kielen kehittämistä.

Jos henkilö jauhaa negatiivisia ajatuksia, nämä hermosolujen ketjut vahvistuvat. Henkilö havaitsee ympäristössään epäkohtia. Hän puhuu niistä, ja muistaa vain ikävät asiat. Ajatukset ohjaavat mieltä ja kehoa. Naama vintturalla, keho jännittynyt, mieli jäykkä ja epävarma. ”Pitihän tämä arvata!”

Sama logiikka pätee myönteisyyteen. Myönteisyys luo myönteisyyttä. Keho on rento, hymy herkässä ja henkilö kokee itsevarmuutta. Ikävistä tilanteista hän hahmottaa ja muistaa myönteisiä asioita, kääntää ne opiksi ja puhuu asiasta myönteisesti. ”Mahtava oppi ensi kertaa ajatellen!”

Kuka vastuussa sinun puheista ja ajatuksista?

Ensimmäinen askel kohti positiivisuutta on lopettaa negatiivinen sisäinen puhe. Itsensä sättiminen ja ikävien asioiden alituinen jauhaminen. Ikävistä asioista voi opetella hakemaan myönteisiä puolia ja puhua ainoastaan niistä. Kannattaa myös vaihtaa murjotus hymyyn. Kyllä: tekohymykin kannattaa. Se paitsi signaloi aivoille, että kaikki on hyvin, myös vaikuttaa hermostoon ja aineenvaihduntaan myönteisesti.

Myönteisyyden oppii. Alkuun se voi tuntua teennäiseltä. Se on merkki siitä, että muutos on alkanut. Hiljalleen mielen kognitiivinen järjestelmä viruttuu myönteiseksi. Uutta reagointitapaa ei edes huomaa, koska se on automatisoitunut. Miten tämä saadaan aikaan, siinä auttaa mentaalivalmennus.

Mistä tietää, että on mentaalisesti vahva?

Siitä, ettei minuus pyöri koko ajan mielessä. Henkilö ei ajattele epäonnistumista eikä vertaa itseään muihin. Hän ei ylipäätään koko ajan analysoi tunteitaan ja pyöri niiden ympärillä. Hän elää hetkessä. Keskittyy siihen, mitä hän haluaa tuntea.

Ilman menetystä tuskin tapahtuu menestystä. Vastoinkäymisistä oppiminen ja niiden kääntäminen voimavaraksi on yksi mentaalisen vahvuuden kulmakiviä. Valmennusprosessin seurauksena minäkuva kehittyy ja itsetunto vahvistuu. Henkilö kasvattaa juuret syvälle maahan. Löytää tasapainon, joka kestää niin tuulen, tuiskun kuin auringonpaisteenkin. Hän on oppinut, että jokaisella pilvellä – minkä värinen se onkaan – on sädehtivä hopeareunus.

Tämä on kaikki sinun vallassasi. Sinä määrität, onko lasi puoliksi tyhjä vai täynnä.

2 Responses

  • […] Uusien tapojen synnyttäminen vaatii uusia hermosolujen liittymiä. Hermosolujen käskytystä käyttää aikaa toisella tavalla, puhua itselle sisäisesti toisella tavalla, muuttaa ajattelutapaa, oppia uusia taitoja, havaita, huomata, muistaa jne. Niiden oppiminen vaatii harjoittelua. Alun hurmoksen jälkeen se vasta hetken pinnistelyä onkin. […]

  • […] Edellinen työ oli päättynyt. Otin mielestäni breikkiä ja vetkuttelin uuden etsimisen kanssa. Jatkaminen samoissa saappaissa ei huvittanut. Halusin tehdä jotain itselleni tärkeää. Toisaalta minulla ei ollut hajua, mitä halusin. Tai oli, mutta asia oli kovin suuri. Työkalut ja reitti olivat sumun peitossa. Sisäinen puhe sabotoi itseluottamusta. […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *