Hirnu sydämesi edestä

Meillä on kansanperinteessä muutama sananlasku, joka on täyttä puppua.

”Kell’ onni on, se onnen kätkeköön.”, ”Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.”, ” Vaikeneminen kultaa, puhuminen hopeaa.”, ”Itku pitkästä ilosta.” jne. Aika on pyyhkäissyt niiden ylitse, mutta ne elävät sitkeästi keskuudessamme. Ne ohjaavat käyttäytymistä ja valintoja, vaikuttavat jopa terveyteen.

Yksi sananlasku on ylitse muiden. Se  joutaa romukoppaan.

Kahdeksannen luokan äidinkielenopettajani tapasi toisinaan tiuskaista ”räkänokasta se mies tulee muttei tyhjän naurajasta.” Meille räkänokille konjunktiolauseiden alistussuhteet eivät juuri sillä hetkellä olleet oman elämämme kärkihankkeita. Opettajaa otti kovasti pattiin, ymmärrän. Mutta jotain silti tarttui tähänkin päähän – hörötyksen lomassa. Ne opit ovat käytössä vielä tänään.

Pumppu tykkää, ajatus luistaa

”Nauru pidentää ikää” -lausahdus ei ole tuulesta temmattu. Nauru on ihan parasta lääkettä. Säännöllinen hirnuminen tekee hyvää pumpulle, sen on tiede osoittanut.

Marylandin yliopiston Michael Millerin johdolla tehty tutkimus on osoittanut, että naurulla on myönteisiä terveysvaikutuksia. Veren virtaus suonistossa paranee, verenpaine alenee, sydän- ja verisuonitautien riski vähenee.

Lisäksi, kun läppä ja räkä lentää, keho erittää mielihyvähormoni endorfiinia. Samalla stressihormoni kortisoli laskee ja stressi lievittyy, ainakin hetkellisesti. Olo on hilpeän rento. Keskittyminen paranee ja ajatus luistaa.

Yhdessä nauraminen luo myös emotionaalista yhteenkuuluvuutta, tämän on turkulaisen PET-keskuksen suomalais-brittiläinen tutkimusryhmä osoittanut. Juttujen höystäminen ja löylyn lyöminen yhdessä lisää luovuutta. Kuinka moni slogan ja mainos onkaan saanut alkunsa väärin kuulemisesta tai ymmärtämisestä? Porukassa ulvominen liimaa yhteen ja vahvistaa tiimin paineensietokykyä.

Tyhjän naurajasta tulee vaikka mitä. Ja räkänokasta. Luultavasti elääkin vielä pitkään. Ryökäle.

 

Kuva:
Dan Cook, Unsplash

Lähteet:
Elias Lönnrot, Suomen kansan sananlaskuja. (Weilin+Göös 1981).
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0306987709002898?via%3Dihub
https://www.sciencedaily.com/releases/2017/06/170601124121.htm

 

 

 

One Response

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.