Elämä olisi tylsää, jos kaikki menisi kuin Strömsössä. Omiin tavoitteisiin pääsee harvoin suoraviivaisesti vaan matkaan voi tulla mutkia. Tapa, jolla näihin vastoinkäymisiinsä suhtautuu, kuvastaa asennetta. Asennetta kuvastaa myös se, miten asioiden haluaa tulevaisuudessa menevän. Tätä voi opetella ennakkoon. 

Minulla on ollut valmennusryhmä toisella puolella Suomea. Se, että ryhmä on fyysisesti kaukana on itse asiassa etu. Valmennus on toteutettu intensiivileireinä ja integroidun mentaalivalmennuksen moduulit on ripoteltu joukkoon kuin suola ja pippuri. Leiritysten välissä valmentaja ja urheilijat ovat jatkaneet siitä, mihin yhdessä olemme jääneet. Yhteydenpito jatkuu tuolloin kaikilla mahdollisilla viestintävälineillä. Luottamus on rakentunut jo.

Urheilijoiden ohella valmentaja on ollut mukana menossa. Se on on ideaalitilanne. Valmentaja on urheilijan ensisijainen mentaalivalmentaja. Se, miten valmentaja kuuntelee, ohjaa tai kannustaa, vaikuttaa sekä valmentajan että valmennettavan kognitiiviseen prosessointiin. Hän on paikalla myös silloin, kun kaivataan olkapäätä, kannustavia sanoja tai kun onnistumiset halutaan jakaa.

Kun mentaalista valmennusmatkaa kuljetaan yhdessä, syntyy yhteinen ymmärrys ja kieli. Avoimuus ja luottamus kasvavat kuin vaivihkaa. Kumpikin niistä syntyy ajan kanssa ja pakottamatta.

Mentaalisen vahvuuden kehittämistä voi verrata talon rakentamiseen

Sykäys aloittaa mentaalivalmennus liittyy usein kilpailemiseen. Mutta aivan kuten talonrakennuksessa, ensin kaivetaan kuoppa ja tehdään perustus. Ennen kuin ruokapöytää kannetaan sisään, on pystytettävä runko, katto ja vaippa.

Näin on mentaalivalmennuksessakin: ensin tehdään perusta, opetellaan taidot ja treenataan niiden automatisoitumista. Siksi mentaalisen vahvuuden treenaus kannattaa integroida harjoitteluun ja arkeen. Tunneilmapiirin laukaisemista, tunnistamista ja hyödyntämistä treenataan ennen kilpailuja. Kilpailut kuin ovat juhla, joissa vain toistetaan harjoituksissa koettu hurmos.

Mentaalisen voiman treenaus: asenne

Aloitimme valmennusryhmän kanssa aloitimme mentaalisen peruskunnon rakentamisella. Sen jälkeen rakentuivat seinät eli mentaalinen tekniikka. Lopulta vuorossa oli todellinen voimatreeni: asenteen ja keskittymisen harjoitteleminen. Ryhmä harjoitteli pitkä- ja lyhytkestoista keskittymistä sekä ajattelumalleja, joilla harjoitus toteutuu laadukkaasti.

Kun tunne painautuu muistiin, sen oppii halutessaan noutamaan. Urheilija voi ennakkoon antaa itsellemme lupauksen siitä, kuinka tuleva harjoitus tulee onnistumaan. Se tehdään kielellä, jonka edessä aivot ovat sulaa vahaa: tunnekielellä.

”Hyvä”,” , ”parempi” tai ”huikea” ovat aivoille siansaksaa. Sen sijaan ”rento”, ”liitävä”, ”höyhenmäinen”, ”polttava” jne. uppoavat.  Se, toteutuuko harjoitus esitetyn mukaisesti, siihen ei etukäteen uhrata yhtään ajatusta. Sillä kun annamme lupauksen itsellemme, ohjaamme kognitiivisia prosessejamme eli sisäistä puhetta, havaintoja, myös harjoituksen aikaisia ajatuksia sekä siitä jälkeenpäin tehtyjä arvioita.

Tunteiden tunnistaminen ja sanoitus on monessa mielessä tärkeää, sillä tunteet vaikuttavat kehon aineenvaihduntaa niin hyvään kuin huonoon suuntaan. Kun kehon tuntemuksia ja markkeerausta harjoitellaan, mieli ja keho tekevät työtä käskettyä. Ja kun kilpailuissa on kyse siitä, että toistetaan harjoitusten riemu, sen oppii laukaisemaan helposti.

Harjoittelu tuottaa tulosta. Jo ensimmäisenä kesänä tuli useampi riemunkiljahdus ja onnistuminen. Ja tulosluettelon perusteella muutama mitalikin. Menestys tahtoo olla onnistumsien seurausta.