Loukkaantuminen ja pettymys kääntyivät voimaksi

Anu Raatevaaralla oli takana urheilu-uran paras kevät, taskussa oli toinen perättäinen salibandyn Suomen mestaruus ja jalka naisten maajoukkueessa. Sitten matto lähti alta. Tuiki tavallinen pelitilanne osottautui vakavaksi ja edessä oli pitkä kuntoutusjakso. Alun pettymys kääntyi kuitenkin voimavaraksi ja Raatevaara on palaamassa kentälle paitsi  vahvempana myös harmonisempana.

Oli toinen päivä maajoukkueleirillä. Takana oli pitkä testauspäivä ja pelasimme palauttavia pienpelejä. Tavoittelin puolustuspäässä pomppupalloa ja polvi otti osumaa vastapuolen pelaajaan, Anu Raatevaara SB-Prosta kertaa.

Harmittomalta tuntunut törmäys osoittautui isommaksi tälliksi. Seuraavana päivänä portailta laskeutuminen oli vaikeaa. Ortopedillä selvisi, että edessä vaativa polvileikkaus ja pitkä kuntoutus.

– Muistan elävästi tilanteen, kun asia selvisi. Soitin ensin maajoukkueen päävalmentaja Lasse Kurroselle, sitten seuran päävalmentajalle Aki Vilanderille. Kun lopulta soitin äidilleni, purskahdin itkuun. Pettymys valtasi mielen moneksi päiväksi, Raatevaara muistelee.

Loukkaantuminen saa uusia sävyjä

Loukkaantumisen jälkeen ajatukset pyörivät fyysisen kuntoutuksen ympärillä. Tapahtumaa oli vaikea hyväksyä. Tilanne alkoi kaihertaa itsetuntoa. Mieleen hiipi epäilys, pääseekö hän enää koskaan loukkaantumista edeltävään kuntoon tai kestääkö ylipäätään polvi.

Raatevaara havahtui tummiin ajatuksiinsa ja otti asian puheeksi seurajoukkueessaan. Tukea oli tarjolla heti.

– Psyykkisen puolen tukeminen kuntoutukseen alkoi juuri oikeaan aikaan. Johanna oli myös tuttu joukkueen mentaalivalmennuksesta. Tajusin, että pelot ovat normaali reaktio ja sen voi käsitellä, Raatevaara kertoo.

Shokki- ja reaktiovaihetta seurasi tilanteen käsittely ja uudelleen suuntautuminen. Mentaalivalmennuksen avulla loukkaantuminen alkoi näyttäytyä uudessa valossa. Raatevaara osallistui säännöllisesti joukkueen harjoituksiin ja oli mukana peleissä. Champions Cupin Ostravassa hän katsoi tällä kertaa kentän laidalta. Lajin katsominen toisesta perspektiivistä oli opettavaista. Tilanne nosti motivaatiota entisestään.

– Kuuntelin, tuin ja kannustin pelaajia. Pääsin myös keskittymään niiden fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen, joita on ollut mahdotonta harjoitella normaaliolosuhteissa. Fyysisesti Raatevaara on jo liki vuodentakaisessa kunnossa, mistä hän kiittelee myös fysioterapeutti Niko Iivosta. Seurajoukkueelleen hän antaa myös täyden tunnustuksen saamastaan tuesta.

– Loukkaantuminen vahvisti henkisesti. Huomaan, kuinka hienosti asiani ovat. Osaan laittaa tapahtuneen uuteen perspektiiviin, toteaa Raatevaara, joka laittoi kuntoutuksen aikana vauhtia myös opintoihinsa Helsingin yliopistossa. Valmistumisen suhteen hän on aivan aikataulussa.

Heinäkuussa vuorossa on taas maajoukkueleiritys.
– Projektissa taas mukana, Raatevaara hymyilee leveästi.

 

Kirjoittaja: Johanna Konttila, mentaalivalmenata
Kuva: Ville Vuorinen 2020

One Response

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.