Uni vanhin voitehista

Periaatteessa jokainen yö toteutuu ihme, jota ilmiönä ei täysin tunneta. Yöuni, hyvinvointimme taikapöly. Unella on vaikutusta siihen, miten suoriudumme arjessa painetilanteesta puhumattakaan. Se on ykkösasioita, mitä valmennuksen alussa tiedustelen. Jos peruspaikat piiputtavat, suorituspaineen ruuvaaminen on aika tuloksetonta.

Terveet ihmiset nukkuvat kaavamaisesti samalla tavalla ja samassa järjestyksessä muutaman kerran toistuvin unisyklein.

Unen ensimmäinen vaihe on kevyt uni, joka jakaantuu kahteen osaan. Yhteensä kevyen unen vaihe kestää keskimäärin 25 minuuttia. Keho ja lihakset rentoutuvat, hengitys rauhoittuu ja kehon lämpötila laskee. Ihminen on unen ja valveen rajamailla. Moni tunnistaa tilanteen, kun mieleen juolahtaa kuningasajatus, joka ylös merkkaamatta valunee pois mielestä kuin hiekka tiimalasissa.

Sitten alkaa tapahtua: pesukone käynnistyy.

Seuraa syvän unen vaihe. Aivot alkavat huoltaa itseään, kun nk. glymfaattinen järjestelmä aktivoituu. Kahvikupillinen selkäydinnestettä putsaa aivokudosta ja huuhtelee päivän funtsimisesta syntyneet kuonat viemäriin.

Myös oppimisen saralla tapahtuu, sillä päivän aikana opitut taidot – uudet hermosoluliitokset – vahvistuva ja heikot purkautuvat. Karrikoiden sanottuna, nukutun yön jälkeen huolet haihtuvat, opitut asiat painautuvat mieleen ja päätökset kirkastuvat. Vanha koirakin siis oppii – valitettavasti.

Syvää unta seuraa nopea kevyt uni ja vilkeuni, jonka aikana näemme unia. Morsetetaan sukkahousuilla, ja matkustetaan pitkin Intiaa eväskorissa. Lasketaan telemarkia Prinssi Haakonin kanssa ja naapurissa asuu Brad Pitt. Tämän unen aikana silmät sananmukaisesti liikkuvat, siihen viittaa unen englannin kielinen nimi REM-uni eli Rapid Eye Movement eli vilkeuni. Tämä vaihe kestää noin reilut puoli tuntia, minkä jälkeen uni alkaa taas syventyä. Uuden syvän unen vaiheen jälkeen seuraa taas toinen unennäkövaihe.

Unisyklejä on yön aikana noin 4–6. Yksi sykli kestää noin puolitoista tuntia kerrallaan. Alkuyöstä syvää unta on enemmän, kun taas aamua kohden unisykleissä REM-jaksot ovat pidempiä. Helpointa herääminen on unisyklin lopussa, kun REM-vaihe on juuri loppumassa, vaikeinta taas syvän unen vaiheessa – jos ylipäätään herää.

Jo yksittäinen valvottu yö vaikuttaa toimintakykyyn puhumattakaan pitkän ajan univelasta. Reaktionopeus hidastuu, keskittyminen, tarkkaavaisuus ja huomiokyky huononevat. Olo on yksinkertaisesti väsynyt. Ajosimulaattoritesteissä on havaittu, että vuorokauden yhtäjaksoisen valvoneen toimintakyky vastaa arviolta 0,6 promillen humalaa. Aivojen toimintakyky elpyy, kun unta saa jälleen riittävästi. Konkreettisia rakennemuutoksia, jotka näkyisivät esimerkiksi magneetti- tai röntgenkuvissa, aivoissa ei tapahdu.

Aivot tarvitsevat unta ja lepoa kypsyäkseen lopulliseen muotoonsa. Lapsen ja nuoren aivojen kehitys on yhä kesken, ja niissä syntyy koko ajan uusia hermoyhteyksiä. Mutta myös aikuisten kognitiivisiin toimintoihin unella on vaikutusta. Kehittyminen estyy tai hidastuu, jos unta ei ole riittävästi. Muutamat huonosti nukutut yöt eivät kaada venettä, kunhan unirytmi on vuositasolla kunnossa.

Kirjoittaja: Johanna Konttila, mentaalivalmentaja

Kuva: Pixabay


Lähteet

Aivoliitto: https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/uni/

Aivopankki https://www.aivopankki.fi/fi_FI/home/aivoterveys/taydellista-unta-on-turha-tavoitella.html?utm_term=syv%C3%A4%20uni%20rem%20uni&utm_source=google&utm_medium=cpc

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.