Pari kertaa vuodessa se toistuu: loma lähenee ja vauhti kiihtyy. Silloin kannattaa tarttua mediassa oleviin vinkkeihin kaasujalan hellittämiseksi. Himmaaminen on välttämätöntä aivojen sähköisen toiminnan, palautumisen ja kognitiivisen suorituskyvyn näkökulmasta. Aivojen sähköistä toimintaa, aivoaaltoja, voi verrata sinfoniaorkesteriin, jossa eri soittimilla on erilaiset taajuudet ja tehtävät. Kiireen löysätessä aivot palautuvat soittaen matalalta kumisevia patarumpuja. Vastaavasti hektisessä ympäristössä aivot soittavat korkeataajuisia huiluja. Aivoaaltojen harmonia on välttämätöntä ja yhteydessä timanttiseen psyykkiseen suorituskykyyn.
Aivojen toiminta perustuu aivojen hermosolujen sähköiseen yhteydenpitoon, aivoaaltoihin, ja verkostoitumiseen. Se on keskeinen osa kognitiivista suorituskykyämme. Aivoaaltoja ovat delta, theta, alfa, beta ja gamma. Lisäksi on infra, jonka toimintaa ei tunneta yhtä hyvin kuin edellisiä.
Aivoaaltojen nopeus mitataan hertseinä, joita voi ajatella nuotteina. Matalataajuiset aallot ovat kuin matalalta kumahtava patarumpu, korkeataajuiset kuin korkealta soiva huilu. Siinä välissä on myös muista taajuuksia, hienovaraista, nopeaa ja monimutkaista sointia. (Lue lisää.)
Aivoaallot näkyvät tekemisessä, toiminnassa, myös tunteissa. Kukin reagoi eri tavalla, mutta pelkistetysti kuvaten, silloin kun hitaat aivoalueet vallitsevat, olo voi olla väsynyt tai hidas. Kun yläpään rekisteri on käytössä, olo voi olla esimerkiksi kireä, rauhaton tai vaikkapa kiihtynyt.
Orkesterin sinfonia soljuu harmoniassa – vain jos annamme siihen mahdollisuuden. Paussit työpäivän aikana, ravinto, uni, lepo ja elämän selkeä rytmitys parantaa suorituskykyä. Mikäli arki on hektistä ja palautumisesta huolehtii vähemmän aktiivisesti, kestää tovin, ennen kuin palautuminen alkaa ja tekee tehtävänsä. Aivot yksikertaisesti vaativat, että kierroksia lasketaan eikä päiviä päntiönään viilletetä vain korkeilla taajuuksilla.
Jos lomaa ennen kannattaa löysätä, samaa periaatetta kannattaa soveltaa myös töihin paluuseen. Käynnistää tehdas asteittain. Totuttaa taas arkeen, jossa hektisyyttä katkaisee säännöllisin tauoin. Orkesteri soi luultavasti kauniisti ja ajatus luistaa.
Aivoaallot (Lue lisää.)
Delta-aalloilla (0,5 -3 Hz) on suurin aallonkorkeus. Delta-aallot liittyvät syvän unen jaksoon, jolloin ei nähdä unia. Mielenkiintoista on se, että ne ovat hyvin yleisiä vauvoilla ja pienillä lapsilla. Mitä enemmän vanhenemme, mitä vähemmän tuotamme näitä aivoaaltoja. Unemme laatu ja kykymme rentoutua huononee myös vähitellen vuosien kuluessa.
Delta-aallot liittyvät yleensä tiedostamattomiin ruumiintoimintoihin, kuten sydämen sykkeen säätelemiseen ja ruoansulatukseen. Terve delta-aaltojen taso on hyväksi immuunijärjestelmälle, unelle ja oppimiselle.
Theta-aallot (3,5–8 Hz) liittyvät mielikuvitukseen, harkintaan ja uneen. Ne ovat aktiivisempia, kun koemme hyvin intensiivisiä tunteita. Theta-aallot valtaavat aivomme, kun olemme esimerkiksi tehneet jonkin suorituksen tai tehtävän, joka vei paljon energiaa: ”Huh., olipa homma.” Theta-aallot sallivat meidän rentoutua ja antavat mielikuvituksemme “lentää”.
Alfa-aallot (8-13 Hz) aktivoituvat rentoutumisen hetkinä keskiyöllä, kun olemme rauhallisia. mutta emme ole vielä vaipuneet uneen. ”Pitää muistaa asia aamulla!” Ne ovat hetkiä, jolloin olemme rentoutuneita ja valmiita meditoimaan. Alfa-aallot valtaavat aivomme, kun katselemme televisiota sohvalla loikoillen tai rentoudumme sängyssä ennen kuin nukahdamme.
Beta-aallot (12–33 Hz) aktivoituvat silloin, kun keskitämme huomiomme täysin johonkin toimintaan, olemme hyvin pirteitä ja valmiina reagoimaan. Sopiva beta-aktiivisuuden taso auttaa suhtautumaan avoimesti ympäristön ärsykkeisiin ja keskittymään paremmin käsillä oleviin tehtäviin. Ihanteellisella beta-aaltojen tasolla toimiessamme olemme parhaimmillamme ratkaisemaan ongelmia. ”Rento puristus” kuvaa hyvin beta-aaltoja.
Gamma-aallot (25–100 Hz) yhdistetään korkeaa keskittymisen tasoa vaativiin kognitiivisiin toimintoihin. Ne liittyvät oppimiseen ja korkeita gamma-aallonkorkeuksia on havaittu tutkimuksissa, kun hlö kokee onnellisuutta.
Kirjoittaja Johanna Konttila työskentelee mentaalivalmentajana ja on kehittänyt mentaalivalmennuksen kokonaisuuden, jossa hyödynnetään kognitio- ja neurotieteitä sekä biofysiikkaa.
Lähteitä:
https://brainworksneurotherapy.com/what-are-brainwaves
https://www.goodtherapy.org/blog/psychpedia/brain-waves
Kuva: Kuva Saubhagya Gandharv, Unsplash
