Törmään usein toteamuksiin, että mentaalisen suorituskyvyn kehittäminen on pitkä ja aikaa vievä prosessi. Tämä ei pidä paikkaansa. Voit aloittaa milloin tahansa, ja tulokset alkavat näkyä, kun sisällytät harjoitteet päivittäiseen elämääsi ja muodostat niistä rutiinin. Nappaa vinkit viheriölle.
Treenaa keskittymiskykyä
Yksinkertaisimmillaan se on oikean hengitystekniikan treenaamista. Muistisääntö: oikein hengittäessä ihminen “lihoaa, ei kasva”. Kun hengitys tapahtuu pallealihaksella, se rentouttaa ja fokusoi tähän hetkeen. Keuhkot täyteen happea, pieni hengityksen pidätys ja hitaasti keuhkot tyhjäksi. Pari kolme kierrosta. Lihasrentous viestii myös aivoille, että kaikki on hyvin.
Mielikuvatreenistä rutiini
Ihmisen ajattelu kulkee kuin ”kahdeksikko”, liikkuen menneisyyden kokemuksista tulevaisuuden suunnitelmiin pysähtymättä nykyhetkessä. Muistijäljet ovat mielikuvia, jotka aktivoivat aivojen hermosoluja. Huomaamatta se aiheuttaa ideomotorisen reaktion, joka merkitsee hienovaraista, tahatonta liikettä. Epäonnistuneen lyönnin ajatteleminen voi ohjata lyöntiäsi tiedostamattasi. Samoin päinvastoin! Kuvittele onnistunut suoritus ennen sen tekemistä. Tee mielikuvaharjoittelusta tapa. Sulje silmäsi, hengitä syvään (pallea!) ja koe mielessäsi haluamasi onnistuminen.
Opettele nollaamaan
Jotta vähemmän hyvä suoritus ei huhuile seuraavalla kerralla, voi mielikuvaharjoittelulla luoda muistikuvan onnistuneesta suorituksesta. Kannattaa myös tuulettaa siinä mielikuvassa – onnellisuushormonit alkavat hyrrätä! Aivot eivät tiedä, onko kyseessä fakta vai fiktio. Itkemme ja nauramme elokuvissakin, vaikka asian olevan fiktiota.
Paranna tarkkuutta fokusoimalla
Golfissa ”laaja ulkoinen” tai ”kapea ulkoinen” keskittyminen tarkoittaa lyönnin suunnan ohjaamista. Kuvittele mielessäsi ympyrä, jonka läpi lyönti kulkee (ns. laaja ulkoinen keskittyminen), tai visualisoi viheriöllä viiva, jota pitkin pallo rullaa reikään (ns. kapea ulkoinen keskittyminen). Käytä kaikkia aistejasi: hajua, makua, kuuloa, näköä ja tuntoa. Mitä enemmän aisteja käytät, sitä vahvempi on muistijälkesi aistijärjestelmässä, mikä ohjaa suoritustasi.
Hyvä minä!
Ajattelu ja puhe ovat yhteydessä toisiinsa. Kokeile, miltä tuntuu kehossasi, kun annat itsellesi kehuja ja kannustusta ennen ja jälkeen suorituksen, oli lopputulos mikä tahansa. Harvat meistä puhuvat ystävälleen yhtä ankarasti kuin itsellemme. Ajattelu ja puhe voivat vaikuttaa aineenvaihduntaamme sekä positiivisesti että negatiivisesti. Sulje silmäsi ja kuvittele imeväsi vastaleikattua sitruunaa. Huomaatko kuolan erittymisen? Itsekritiikki lisää kehon stressihormonin, kortisolin, tuotantoa, kun taas itsensä kehuminen lisää onnellisuushormoneja.
Epäseksikös nelikko
Ravinto, uni, lepo ja fyysinen kunto ovat kaikki yhteydessä mielen hyvinvointiin. Pelikentällä kulutetaan aikaa ja energiaa. Aivojen tehtävänä on ylläpitää kehon toimintaa, ja energian puutteessa mielen suorituskyky heikkenee. Sama ilmiö tapahtuu, kun fyysinen kunto heikkenee. Tämä on kehon suojamekanismi. On tärkeää huolehtia energiansaannista ja nesteytyksestä, parantaa lihaskuntoa ja kestävyyttä, sekä varmistaa riittävä lepo ja uni.
Lopeta haaveilu.
Vaikka kannustankin mielikuvituksen käyttöön, toisinaan on toimittava toisin. Epäselvät haaveet voivat kuormittaa mieltä. Muuta haave tavoitteeksi ja ilmaise se tavalla, joka resonoi aivojen kanssa.
Jos mielessäsi on tavoite, joka saa vatsan kääntymään ympäri ja olet lyönyt siitä vetoa, mutta epäilet sen saavuttamista, tai jos ajatus kävelystä Hangosta Nuorgamiin ei innosta, ota yhteyttä. Mentaalinen valmennus on paitsi tiedettä, myös sen jokapäiväistä soveltamista.
Johanna Konttila, KM. mentaalivalmentaja
Kuva Steve Momot, Pexels
https://www.pexels.com/@ah360/Pexels