Let’s fly johtoryhmä

Työskennellessäni johtoryhmien suorituskyvyn parantamisen parissa kuulen usein väitteen, että organisaation muoto – onko kyse sitten yksityisestä, julkisesta vai kolmannen sektorin toimijasta – määrittelisi ratkaisevasti johtoryhmätyöskentelyä. Olen tehnyt hommia kaikilla sektoreilla ja näen asian toisin. Luihakkaasti lentävillä johtoryhmillä on paljon yhteisiä nimittäjiä. Oli organisaatiomuoto sitten mikä hyvänsä. 

Toimivan johtoryhmän keskeisin tekijä on yhteisesti sisäistetty tavoite. Tätä keskustelua ei kannata sivuuttaa, koska askelmerkkejä ja päätöksiä sovitetaan suhteessa tavoitteeseen. Toiseksi johtoryhmässä minusta on olennaista, että johtoryhmässä on motivoitunutta osaamista.  Kolmanneksi työskentelyä raamittavat yhteisesti sovitut pelisäännöt.  Neljäntenä tulee roolitus, jolla jaetaan vastuuta johtoryhmässä. Viidentenä nostaisin päätöksenteon, jota ohjaa joku organisaation muodosta nouseva logiikka.

Johtoryhmä on lopulta ryhmä, joka johtaa ryhmässä. Kuulostaa konsultin kehäpäätelmältä. On johtaminen ja on ryhmä. Samalla tavalla kuten vuorovaikutus on sekä vuoro että vaikutus: kuunnellaan, keskustellaan, kysytään ja sitten toimitaan – yhdessä.

Minusta kaikilta johtoryhmiltä on oikeutettua vaatia tehoa: asioista keskustellaan, sallitaan monenlaisia mielipiteitä ja argumentoidaan psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä. Johtoryhmässä koettu psykologinen turvallisuus valuu sen ulkopuolelle. Puhun kokemuksesta.

Ja johtaja, mitä virkaa tässä himmelissä hänellä on? Miten hän vauhdittaa johtoryhmäänsä lentoon. Hän voi hellittää valtikasta, luopua itselle asettamastaan omnipotentian vaatimuksestaan, tukea johdettaviaan. Palkintona on keskinäinen luottamus ja yhdessä tekemisen ilo. Sillä niin se on, ettei valtiasta voi näytellä yksin.

Sanominen helppoa, tekeminen myös

Miten varmistetaan, että johtoryhmät ovat aidosti toimivia, tehokkaita ja yhteistyökykyisiä? Alla pätkä kiitotietä, jolla johtoryhmä jo pääsee hyvään vauhtiinn lähtö, jolla johtoryhmän nousee lentoon.

  1. Yhteinen suunta. Kirkastetaan, mikä on organisaation missio ja mikä on johtoryhmän tehtävä sen toteuttamisessa. Mitä me yhdessä haluamme saada aikaan? Tämä vaatii yhteistä keskustelua.

  2. Toimintatavat. Tämän on asia, johon ensimmäisenä tartutaan. Käytännönläheiset pelisäännöt ovat tärkeitä. Kokouskäytännöt, viestintä ja luottamuksellisuus. Miten keskustellaan, mikä on tone of voice? Operatiiviset pelisäännöt raamittavat myös strategian toteutusta.

  3. Roolitus. Toimiva johtoryhmä on tietoinen jäsentensä vahvuuksista. Viisaus ei asu pelkästään johtajan päässä. Tämä on, kokemukseni mukaan, nohevan johtajan tunnuspiirre: hän tunnustaa muiden erinomaisuuden kokematta itseään uhatuksi. Hänen työtään tukevat johtoryhmän jäsenet, jotka ovat huippuja omilla asiantuntija-alueillaan.

  4. Arviointi. Johtoryhmän onnistumista on hyvä mitata säännöllisesti. Ja huom.: ei vain lukuja vaan ihan yhteistä tekemistä. Missä olemme onnistuneet, missä haluamme olla vieläkin taitavampia. Tämä on hyvä vielä pä päättää jo yhteisen kehittämisen alussa. Silloin se ohjaa tekemistä aina vain soljuvampaan tekemiseen.

Jos johtoryhmän suorituskyvyn parantaminen herätti innostusta ja uteliaisuutta, ota rohkeasti yhteyttä – jutellaan, miten voimme kehittää juuri teidän johtoryhmänne toimintaa seuraavalle tasolle.

Hiphei!
Johanna Konttila, mentaalivalmentaja, johtoryhmät ja joukkueet
Kuva, jälkikasvun piirrosta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *