Muutosvastarinta on väärinymmärretty kaveri. Pelkkä sana herättää tunteita. Ärtymystä, sääliä, häpeää. Työntekijä leimataan hankalaksi, johtaja ylimieliseksi. Mutta entä jos muutosvastarinta ei ole ensisijaisesti asenneongelma, vaan biologinen reaktio? Asialla on mantelitumake, amygdala, joka tulkitsee muutoksen uhkana. Ymmärrys tästä logiikasta inhimillistää muutosvastarinnan ja vauhdittaa meitä tarttumaan laadukkaaseen muutosjohtamiseen.
Oli kyseessä yllättävä tilanne tai muutoksen edellyttämä uuden asian oppiminen, tiedonhallintajärjestelmällemme se tarkoittaa ihan aina uudelleen organisoitumista ja vaivannäköä. Ohimolohkojen sisällä sijaitseva ja nimensä mukaisesti mantelia muistuttava mantelitumake hälyttää ”Hohoi, uutta näkyvissä!”
Se on hyvä signaali: aivojen hälytysjärjestelmä on herännyt ja sopeutuminen alkanut. Sopeutuminen on oppimista. Oppiminen taas vaatii aikaa, turvaa ja yhteistä ymmärrystä.
Kun otsalohko siirtyy vaihtopenkille
Kun amygdala tulkitsee tilanteen uhaksi, suunnittelusta ja päätöksenteosta vastaava otsalohko siirtyy vaihtopenkille. Ihminen toimii reaktiivisesti: taistelee, pakenee tai lamaantuu. Vastustaa kiivaasti, näkee uhkia, vaikenee, rajaa itsensä asian ulkopuolelle.
”Ei kiinnosta eikä kuulu enää minulle” on periaatteessa normaali reaktio. Aivot eivät tee eroa fyysisen ja psyykkisen vaaran välillä, vaan pyrkivät vain pitämään meidät turvassa. Reaktio on signaali, että psyykkinen turvallisuus on saanut osumaa.
Diskuteeraus laskee desibelejä
Keskustelu ja yhteinen pohdinta ovat oppimista, eivät hidastelua tai päättämättömyyttä. Ilman niitä muutos tuntuu aivoista kuin kylmä suihku. Parjattu diskuteeraus on valmistautumista: yhteistä ajattelua, joka auttaa aivoja rauhoittumaan ja löytämään turvan uuden edessä.
Aivot tarvitsevat aikaa ja toistoja rakentaakseen uutta hermostollista yhteyttä oppiakseen. Keskustelu ei heti sammuta amygdalan sireeniä, mutta desibelejä se laskee.
7 psyykkisen valmennuksen periaatetta muutosjohtamiseen
Muutosjohtaminen on strategiaa, prosesseja ja ihmisten johtamista. Psyykkinen valmennus tuo siihen ymmärrystä, miten mieli ja hermosto reagoivat uuteen. Johtajan tehtävä on luoda olosuhteet, joissa aivot kokevat turvalliseksi. Sen jälkeen alkaa oppiminen.
1. Anna aikaa ja visualisoi prosessi
Sopeutuminen eli uuteen tilanteeseen oppiminen on vaiheittain tapahtuva, aikaa ja toistoa vaativa hermostollinen prosessi. Muutoksen eri vaiheet kannattaa havainnollistaa eri tavoin. Yksi prosessin askeleita havainnollistava kuva tuo selkeyttä. Keskeneräisyys kuuluu prosessiin ja sen voi todeta ääneen.
2. Luo selkeyttä ja hallinnan tunnetta
Epäselvyys on aivoille stressi – ja uhka. Perustele muutos, sen tavoite ja miten sinne päästään. Selkeys lisää hallinnan tunnetta ja antaa otsalohkolle eli rationaalinen ajattelu onnistuu.
3. Rakenna turvallisuuden tunnetta
Turvallisuuden tunne on muutosprosessin – uuden oppimisen – perusta. Järjestä tilaa keskustelulle, kuuntelulle ja yhdessä ajattelulle. Eteneminen on väistämätöntä tämän jälkeen.
4. Johda tunneilmapiiriä
Muutokseen liittyy tunteita: epävarmuutta, turhautumista, myös innostusta. Johda tunneilmapiiriä, panosta tunteiden täsmäsanoittamiseen. Ärsyyntymisen takana voi olla pelkoa ja turvattomuutta. ”Koen epävarmuutta” avaa keskustelun, ”tämä on hanurista” sulkee sen.
5. Tee näkyväksi eteneminen
Ihminen tarvitsee todisteita siitä, että suunta on oikea. Visualisoi eteneminen, kerro mitä on jo opittu ja missä ollaan menossa. Laiva on lähtenyt satamasta, paluuta ei ole.
6. Kuule – älä luule
Yksi suu ja kaksi korvaa: kysy ja kuuntele. Mitä, mikä, miten, kuinka: niillä pötkii pitkälle. Muutoksessa todellinen voimakysymys kuitenkin on: “Mitä tarvitsisit juuri nyt kokeaksesi olosi turvalliseksi?”
7. Nosta onnistumiset esiin
Pienetkin onnistumiset vapauttavat dopamiinia aivojen palkitsemishormonia ja vahvistavat toivottua käyttäytymistä. Oppiminen tapahtuu rennosti turvallisessa ympäristössä ilman pakottamista. palkitsemalla. Juhli etenemistä, se että tavoite pilkistää jo.
Muutosjohtaminen ei ole vain strategiaa – se on myös psyykkistä valmennusta. Jos organisaatiosi elää muutoksessa ja haluat vahvistaa sen psyykkistä suorituskykyä,
tutustu valmennuspalveluihin ja ota yhteyttä.
Johanna Konttila, KM, psyykkinen valmennus
Suorituskyvyn psyykkinen valmentaja työelämässä, uralla ja urheilussa
Tekstin muokkaamisessa on hyödynnetty tekoälyä sekä lähdeteoksia.
Lähteet:
Arnsten, A. F. T. (2009). Stress signalling pathways…
Phelps, E. A., & LeDoux, J. E. (2005). Contributions of the amygdala to emotion processing.
Kuva: Johanna Konttila
