Kilpailut ovat murto-osa mentaalivalmennusta

”Katsoin alamäkiluistelua telkkarista useampana vuonna ja ajattelin, että tuossa lajissa olisin hyvä!” kuvaa kipinän syttymistä lajiin tämän vuoden nuorten alamäkiluistelun maailmanmestari Mirko Lahti. Parikymppistä Lahtea on luonnehdittu yhdeksi lajin lupaavimmista urheilijoista. Mestaruuden ohella tulokas oli aikuisten sarjassa paras suomalainen. Pohjana on monipuolinen urheilutausta sekä fyysisen ja mentaalisen harjoittelun yhdistäminen.

– Pitää olla rohkea ja päättäväinen. Epäröinti ja pelkääminen johtavat usein kaatumiseen. Lajissa yhdistyvät luistelu- ja laskutaito, myös tasapaino ja räjähtävyys ovat tärkeässä roolissa. Erityisesti pidemmillä kisaradoilla vaaditaan kestävyyttä, kun tulee monta laskua peräkkäin, Lahti summaa. Hän pääsi lajin makuun vasta pari vuotta sitten. Loukkaantumiset viivästyttivät lajin kokeilua, mutta 2015 ovet avautuivat Espoon Serenan crashed ice -kisaan villikortti-karsinnan kautta.

Lisää rentoutta ja itsevarmuutta

Mentaalivalmennus integroitiin osaksi harjoittelua kauden alussa Marseillen maailmancupin alla. Kisa päättyi loukkaantumiseen, mutta Laajavuoreen mennessä kokemus oli käännetty voimavaraksi. Siitä eteenpäin Lahti voitti kaikki mc-osakilpailut.

– Mentaalivalmennus on tuonut minulle rentoutta ja itsevarmuutta, josta on apua myös kilpailemisen ulkopuolella. Valmennuksen kautta olen oppinut käsittelemään ikävät asiat ja kääntämään ne positiiviseksi. Yllättävän pienillä asioilla saadaan muutos käyntiin. Kilpakumppaneilta pidän nämä asiat piilossa, Lahti virnistää.

Mielikuvitus rajana

Alamäkiluistelukausi on verrattain lyhyt. Lajiharjoittelua pääsee tekemään jääradoilla vain lyhyen ajan. Merkittävä työ tehdään kesällä rullaluistimilla. Treenipaikkoja ovat muun muassa skeittiparkit ja pyörillä ajettavat pumptrackit, joiden avulla päästään simuloimaan ratojen muotoa ja hyppyjä. Perustreeniin kuuluvat myös laskettelu ja jääkiekko, jota Lahti on pelannut parikymmentä vuotta.

– On tärkeää, että harjoittelu on kivaa. Kesällä hypin uimahyppyjä maauimaloissa ja mökillä kallioilta. Myös veneen perässä vedettävä wakeboard on tiukassa käytössä kesällä. Tai periaatteessa kaikki, mitä voi vetää veneen perässä, Lahti nauraa.

– Mutta ilman muuta kehittävin treeni tapahtuu kisoissa, kun pääsee laskemaan erilaisia ratoja, Lahti avaa suhdettaan kilpailemiseen.

Vauhti verissä

Lahti on aina tykännyt vauhtilajeista. Neljävuotiaasta alkaen motocrossia, joka yläasteelle tullessa vaihtui trialiin, millä hän kikkailee aina silloin kun vain saa pyörän alleen. Myös yleisurheilu kuului lajeihin alle kouluikäisestä yläasteikäiseksi. Ahkera kisailija kahmi useita piirinmestaruusmitaleja juoksu-, heitto- ja hyppylajeissa.

Mielikuvitus ja luovuus ovat aina olleet mukana urheilussa. Lahti rakensi kavereidensa kanssa hyppyreitä ja ratoja, joita kesällä vedettiin pyörällä, talvella suksilla ja rattikelkoilla.

– Kelkasta myös rakennettiin ”temppustiga” korvaamalla ratti tangolla. Jarrut ja kaikki muu ylimääräinen heivattiin pois, sukset taivutettiin takaa, jotta pystyi laskemaan takaperin. Kaupassa myydään nykyään samanlaisia kelkkoja, Lahti hymyilee.

Kirjoittaja on Mirko Lahden mentaalivalmentaja.

Kuva: Michael Anderson

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *