Mentaalinen vahvuus sisälläsi

Ajat töistä kotiin tuttua reittiä. Näkyvyys on huono. Puhelin soi, vastaat siihen. Olkapää jännittää puhelinta korvalle. Vasen käsi on ratissa, vaihtaa välillä vaihdetta ja selvittää nappikuulokkeiden solmua. Autojono hidastelee. Kello on viisi. 

Vilkku päälle ja rampista ulos. Silmää räpäyttämättä valitset toisen reitin. Puhelu jatkuu, napit ovat jo korvissa. Tunnet, että irtolunta on kasautunut ajokaistan keskelle. Osaat varoa,  koska muistat, että ”tämä tie on usein auraamaton”.

Kuulet, että puhelimeen tulee viesti. Vilkuilet sitä, samalla ynähtelet soittajalle. Auto edessä hidastelee, huomaat peilistä jonon muodostuvan taaksesi. Sujautat naftissa välissä auton ohi, vastaantuleva protestoi pitkillä. Puhelinkeskustelu taukoaa, selostat tilannetta soittajalle. Käännyt oikealle, kolmas tie vasemmalle, kiertotie asuinkorttelin läpi. Olet kotipihalla. Lopetat puhelun ja nouset autosta.

Kielteisyys korvataan myönteisyydellä

Esimerkki sisältää vaaroja, hölmöilyä ja typeriä riskejä. Mutta käsi pystyyn, joka ei tunnista vastaavaa.

Sen tarkoitus on havainnollistaa, mistä mentaalisessa vahvuudessa on kyse: kognitiivisten taitojen, kehon ja mielen yhteispelin sekä itsetunnon kombinaatiosta. Läpi kotimatkan teit motorisia liikesarjoja, samalla kun valitsit, päätit, havainnoit, arvioit, muistit, vertasit, tarkkailit, opit, ajattelit, puhuit.

Villakoiran ydin esimerkissä on se, että toimit automaationa. Kyseenalaistamatta ja alitajuisesti, ehkä itsevarmasti. Se tarkoittaa, että toistoja on paljon takana. Rennossa tilassa ja pinnistelemättä.

Jos kykenet sisäistämään negatiivisia tapoja, ajatuksia ja asenteita, voit oppia myönteisiäkin – säännöllisellä harjoittelulla.

Mentaalisella harjoittelulla luodaan uusia hermoratoja

On arvioitu, että meillä on noin 50 000 ajatusta päivässä. Tiedostat niistä vain murto-osan. Käyt koko ajan itsesi kanssa sisäistä puhetta, teet tulkintoja ja tiedostamattomia valintoja. ”On ruuhka-aika, jono hidastelee, kierrän toista kautta.”, ”Taakse kasaantuu jono minun vuokseni, luulevat etten uskalla ohittaa. Aha, protestoi pitkillä.”

Saattaa olla, että et noteeraa sitä, mutta se vaikuttaa silti tekemiseesi: “Minua katsotaan, taas epäonnistun. Mitä minä täällä oikeastaan edes teen. Onko minulla oikeutta olla täällä. Äkkiä pois.”

Aivot ovat muovautuvat ja oppivat koko ajan uutta, myös myönteisyyttä. Puoleksi juotu lasi voidaan oppia näkemään puolillaan täynnä olevaksi. Se tarkoittaa uusien hermoratojen luomista aivoihin. Synkkyyden sijaan meillä on myönteisiä ajatuksia itsestämme, viljelemme optimismia, havaitsemme mahdollisuuksia, käännämme virheet voimavaroiksi ja muistamme asioita ensisijaisesti positiivisesti.

Satunnainen harjoittelu harvoin riittää tavoitteen saavuttamiseen tai pysyvään muutokseen. Taitoja täytyy harjoitella. Ja sillä, miten harjoitellaan, on merkitystä.

Ohjelmoi onnistumisesi

Mentaalisessa valmennuksessa on kyse tulevaisuuden mielikuvien luomisesta. Menneisyyttä emme voi mitätöidä, mutta voimme vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme tulevaan. Siten vain pieni murto-osa valmennuksesta on stressin, pelkojen tai epäonnistuneiden asioiden käsittelyä. Niiden toistuva käsittely vain vahvistaa kielteisiä muistikuvia.

Kaikki lähtee rentouden – mentaalisen ja fyysisen – automatisoitumisesta. Pää liikuttaa kehoa ja keho päätä. Olennainen osa-alue valmennusta on myös se, miten tavoite asetetaan. ”Mestaruus” tai ”kalifiksi kalifin paikalle” ovat tavoitteita, mutta ne on puettava aivojen ymmärtämään muotoon. Mentaalisen valmennuksen osa-alueita ovat myös motivaatio, asenne ja keskittyminen, joista jälkimmäisen treenaus on valmennettavien mukaan alkuun jopa uuvuttavaa.

Kaiken kaikkiaan valmennuksessa harjoitellaan reilua kymmentä osa-aluetta, joilla onnistuminen “ohjelmoidaan”. Toimii, valmennettavani tuumaavat.

Vahva ”minä”

Kaiken tämän hedelmänä valmennettavan minuus laajenee ja syvenee. Hän saa käyttöönsä elämän peruspalikat: kun myrsky riepottaa puuta, juuret ovat maassa ja puu pysyy pystyssä. Mitä tahansa henkilölle tapahtuu, hänellä on eväitä kohdata ne. Samat opit kantavat sitten, kun urheilija lopettaa uransa ja siirtyy seuraavaan elämänvaiheeseen.

One Response

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *