Rapatessa roiskuu, ja rekrytoidessa

Työelämän pelisäännöt ovat välillä koetuksella. Vastaan tulee tilanteita, joissa menee sormi suuhun, välillä jauhot.

Sen sijaan, että työnnät pään hiekkaan ja vaikenet, kokemuksista kannattaa puhua muiden kanssa. Jälkiviisauksissa voi olla helmiä, jotka auttavat sinua toimimaan, kun kohtaat vastaavan tilanteen uudelleen. Etenkin, jos kyse on omien rajojen vetämisestä.

Alla muutama tositapaus. Miten olisit niissä toiminut? 

  1. Työpaikkahaastattelu: ”Mitä olet tehnyt sinä aikana, kun olet hakenut töitä?”
    Henkilö on hakenut lukuisia työpaikkoja, jäänyt muutamissa hauissa aivan kalkkiviivoilla kakkoseksi.
    Miten vastaat? ”Olen hakenut töitä”?
  1. Irtisanominen. Perjantai klo 17. Puhelin soi, työntekijä vastaa puhelimeen.
    ”En voi puhua nyt, olen junassa.”
    ”Ei se mitään, voit kuunnella. Työsuhdettasi ei jatketa.”
    ”Öööö.”
    ”Jatketaan keskustelua tästä maanantaiaamuna.”
    Miten jatkat, siis maanantaina?
  1. Rekrytointiprosessi. Vaatimukset: akateeminen tutkinto, pitkä kokemus ao. toimialalta ja mieluiten kansainvälisestä ympäristöstä, johtamis- ja esimieskokemus, C-kieli plussaa. Hakija saa työpaikan, parin vuoden työttömyysjakso päättyy. Kaksi kuukautta työsuhteen aloittamisesta hän naputtelee esimiehensä matkalaskuja exceliin. Sopimuksessa on maininta, että työnkuva sisältää tehtäviä, jotka esimies osoittaa työntekijälle. Koeaika on 4 kuukautta.
    Jäätkö, avaatko suusi, vaikenetko vai irtisanoudutko?
  1. Työpaikkahaastattelu, viimeinen vaihe, konsernin toimitusjohtaja haastattelee.
    ”Olet eronnut kahdesti ja vaihtanut työpaikkaa noina vuosina. Voitko sitoutua tähän työhön, jos kerta lapsesikaan ei asu kanssasi?” Henkilölle tarjotaan sopimusta. Kyseessä on vaikeasti työllistävä ala. Uran kannalta työpaikka olisi mainio työmeriitti paitsi vastuualueiden, myös brändin vuoksi.
    Tulevan työnantajan arvomaailma mietityttää, mihin ratkaisuun päädyt?
  1. Työnäyte. Loppusuoralle päässeeltä henkilöltä pyydetään ratkaisua autenttiseen ongelmaan. Kandidaatti paneutuu sen toteuttamiseen huolella ja aikaa palaa. Hän on varma, että kuningasidea toimii. Hakija ei tule valituksi, mutta sen sijaan työnäyte kyllä. Sen hän huomaa jälkeenpäin.
    Mitä tekisit? Älämölö? Ainahan työpaikassa voi aueta uusi paikka.

Hyvät neuvot kiertämään. Eipä roisku seuraavalla kerralla.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *